älä nyt osta vielä mitään.. KOSKAS SITTEN STN?!

Löysin äsken mielestäni jo aika törkeen halvan tarjouksen uudesta täysin käyttämättömästä Canonin EOS 1000D:stä. Näytin äiteelle sitä ja sanoin, että:"mää saisin ite maksettua siitä jo puolet." johon äitee vastas, että:"älä nyt osta vielä mitään." Mietin vaan, että no koskakohan sitten voitaisiin mulle tuo ostaa, kun nuo kamerat mitä tällä hetkellä myynnissä on, niin toi on kaikkein paras vaihtoehto mulle, muissa on turhia pikseleitä, videokuvaus ja kaikkee muuta mitä en tarvi.. Musta tuntuu, että en saa ostettua tota tai muuta lähes vastaavaa kameraa itelleni ennen kun mulla on varat koko summaan+laukkuun. Tää taitaa juontua siitä, kun myin sen digikamerani mukamas niin halvalla ja kun en kysynyt äitiltä. Joo-o olen 19-v. ja tarvii kysellä äiteeltä lähes kaikkeen lupa ilmeisesti ainakin niin kauan, kun kotona asun ja täältä en voi muuttaa pois ennen kun kissani ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen eli hyvällä tuurilla asun tosiaan vielä kolmekymppisenä täällä..

Toisaalta haluisin kysyä mummulta sponssaisko hän mahdollisesti puolet tosta kamerasta, mutta luuseri kun olen, niin en uskalla.. Pelkään, että jos odotan ens vuoden kesään ja siihen, että valmistun, jos saisin ton sitten valmistujaislahjaks, niin sitten nimenomaan tota kameraa ei olekkaan enää tai voi sen tuurilla löytää jostain huuto.netistä tai vastaavasta, mutta kun olen vähän skeptinen niiden suhteen paitsi myyjän roolissa tai jos tiedän sen henkilön jolta olen ostamassa. Sitä en sano, että käytetyssä kamerassa olisi jotain vikaa. Päinvastoin, mielelläni ostaisin käytetyn kameran, jos se olisi paketti, jossa olisi mukana objektiivi tai useampi sekä laukku, niin pääsisi siinä mielessä helpommalla, mutta kun sekään ei ole sitten aina ihan varmaa onko ne kamerat siinä kunnossa mitä väitetään ja saako sieltä sitä mitä on ostanut..

Yritän varmaan ihan heinäkuun alussa taas, jos tuo kamera on vielä yhtä halvalla tai halvemmalla tolla sivulla, että jos äitee maksaisi siitä osan..

promises can be broken

Oon tässä jo ties kuinka kauan äiteelle vihjaillu, että haluisin digijärjestelmäkameran, ostettas vaikka puokkiin, oon jopa löytäny kaks vaihtoehtoo jotka olis buenot mun tarkotuksiin eli ei mitään liikamegapikseleitä eikä HD-videokuvamahdollisuutta. Nää molemmat on sellasia, että niitä on lakattu valmistamasta ja ne poistuu/on poistumassa myynnistä, sitten mein opettajakin suositteli mulle yhtä kameraa mikä on poistumassa kai elokuussa myynnistä, että sitä kannattaa seurailla.. Äiteen vastaus on aina ollut mun kamerakyselyihin, että:"uutta et saa ennen kun vanhan myyt." tai:"mitä sä sillä vanhalla aiot tehdä?" sitten oon sanonut, että:"onhan Anskullakin kaikki vanhat kamerat vielä, digikamera (joka tosin on kai aika huonossa kuosissa jo), filmikamera, pari vuotta sitten synttäri+joululahjaks se sai sen digijärjestelmäkameran ja sitten se on saanu toisen filmikameran kanssa. Miks Ansku saa pitää ne kaikki, mutta mun tarvis myydä?"

2009 vuonna sain joululahjaks äiteen miesystävältä Canonin videokameran, se on ollut tosi ahkerassa käytössä keikoilla, tokihan siinä menee yli tuplasti enemmän aikaa ladata ne videot youtubeen, mutta on se silti paljon kivempi katella niin paljon parempi laatusia videoita mitä noilla mun digikameroilla olis mahdollista saada.

2006 vuonna äitee osti mulle mun ekan digikameran, sain sen sen takia, että aloin kiertää keikkoja ja halusin kans saada kuvia muistoks, kun muillakin oli kameroita siellä. Kyseinen kamera oli Nikon L3. 2009 kesällä sitten annoin sen äiteen käyttöön, kun olin päässyt kesätöihin ja palkkarahoilla sitten ostin itelleni uuden digikameran Nikon P90. Alkuperänen tarkotus oli hommata digijärjestelmä jo silloin, mutta koska ne oli vielä kalliimpia mitä nykyään, en oikein haltsannut kameran perusasetustenkaan käyttöä vielä edes digikamerassa ja sitten siinä oli se, että en hallitse kasvolihaksiani niin, että osaisin pitää toisen silmän suljettuna, eli olis ollu melko vaikeeta se kuvaaminen.

Isosisko siis sai tuon Canonin EOS550D vai oliko se nyt se 500D, mutta kuitenkin, niin se oli meillä reippaan viikon ja sain kokeilla sillä kuvaamista sen aikaa. Siitähän innostus ja himo omaa sellaista kameraa kohtaan kasvoi vaan suuresti..

Viime vuoden syksyllä, kun toka vuosi koulussa alko, niin meillä oli ekassa jaksossa valokuvauskurssi. Heti ekan tunnin jälkeen mun kuvat parani huomattavasti, kun kurssi eteni, niin harmittelin yhä enemmän ettei mulla ollut digijärjestelmää joka olis ollu parempi mun vaatimuksiini.

Nyt sitten laitoin ton P90:n huuto.nettiin myyntiin ja siihen tuli melkein heti yks huutaja ja pian jo toinenkin. Nyt se on jo sitten myyty, rahat kun saan, niin toimitan kameran..

Kun äitee kuuli, että se on nyt menny se kamera kaupaks, niin sen suusta tuli lause:"älä sit vaan uutta pyydä." mikä oli mulle aikamoinen yllätys, koska aina se oli aikasemmin sanonut, että pitää ensin myydä toi vanha. Olin siis aikasemminkin koittanu kameraani myydä huuto.netissä, mutta ei ollu menny kaupaks, nyt kun meni ja ilmotin äiteellekkin heti kun sen sinne olin laittanu ja eka huutaja ilmestynyt, niin nyt meni sitten tekemään näin.

Tuo otsikko ei ihan pidä paikkaansa, koska koskaan äitee ei moista luvannut 100% mutta kuitenkin tuli aina sama vastaus.. Tänään en kuitenkaan viitsi asiasta mainita, koska on hieman kireää mieltä havaittavissa, joten ehkä huomenna sitten..
Oon kyllä tosi pettynyt nyt, että joudun nyt sit säästään rahaa niin kauan, että saan ite ostettua sen kameran. Kestää siis entistä kauemmin se uuden kameran hankkiminen, vaikka sen hommais käytettynäkin, koska en päässyt edes kaupungille kesätöihin, eli ainoot rahat mitä tuun kesän aikana saamaan on eläke ja sitten mummulta melkein joka viikko se 10€..