KIIITOS!

Voi jumatsuikka mikkä bileet oli eilen Klubilla. Eka bändi ei kyllä iskenyt meikäläiseen yhtään, mutta Hey Heather oli jo sitten kuunneltavaa (tuli myös tapahtuman loputtua todettua että ainakin basisti ja kitaristi on hauskoja heppuja). TAP:lta paras keikka tähän mennessä, jos joku yrittää vihjata että se johtuisi tietystä kahdesta hetkestä niin kiellän kaiken, oli ihan kokonaisuudessaan oikeesti paras. Vähän ehkä harmittaa, että tajusin vasta bussissa ne Aapån vihjailut vappuna:"Klubilla soitetaan/fiilistellään sitten kahden keikan edestä", mutta onneks on hyvä kuvamuisti, eräs tietty momentti on ehkä ikuisesti jäänyt mun verkkokalvoille *rakkaus*. Toivottavasti kuitenkin tulee jotain kautta tietosuuteen, että joku on saanut edes toisesta momentista kuvan jonka sitten voi ovelasti käydä pöllimässä. Keikasta jäi mieleen myös Den glider in, selkeesti oli joku salaliitto, kun nää ties, että Suomi voittaa, sekä Kiellä kaikki, joka vedettiin niin nopeesti, että eräs nimeltä mainitsematon laulaja tais unohtaa sanat yhdestä kohdasta, mutta se ei menoa haitannut, pääsivätpähän ainakin kattomaan jääkiekkoo ajoissa.

Tuli sitä tietysti jälleen kerran "nolattua" itsensä TAP:n keikan aikana, mutta ei se väärin oo jos vähän palvoo..

Iltaa kuvaamaan voisin tähän vielä laittaa pari tiettyä lausetta
:"WHAT THE FUCK?!"
:"vain yksi banaani kahdeksasta voi olla Chiqita-banaani."
:"mites ne miesasiat?"
:"anna mulle rahaa, ni mä ostan sulta ton levyn."
:"mää maksan siitä 10 senttiä."
:"jos se nyt on 10 senttiä, ni jouluna se on jo 12 euroo."
:"myyn sulle ton papan pääliskauppaa."
jne.

Lyhyesti ja ytimekkäästi: Hauskaa oli ja Hämeenlinnaan mennään vaikka potkukelkalla.

whataya want from me

Tulipas sitte kuitenki päästyä eilen Tampereelle vaikka ensin ei meinannu ollenka onnistua. 

Anttilasta tuli haettua Adam Lambertin For your entertainment -levy, vihdoinki, en ookka ku 2 vuotta sitä halunnu. Jenni Vartiaisen Ihmisten edessä levy piti kans ostaa, mutta eipä löytyny, hankin sen sitte myöhemmi.

Klubilla oli kyllä iha loisto boogie, bändit oli mitä parhaimmat mahdolliset näistä kotimaisista.

Ovet aukes 20.00, Lovexin piti alottaa, mutta olivat joutuneet perumaan, niin illan alottikin sitte Heijaste, aluks oli vähän hiljasta, mutta katos, ku A-J sano, että:"tätä seuraavaa kappaletta ei oo soitettu pitkään aikaan vaikka se on kauan jo kulkenu meidän mukana. Fiilistellään vähän menneitä; Hetkille." oi vitsi mitkä fiilikset siitä tuli, kaikki 07-08 ja -09 alkuvuoden  kiertämiset niitten mukana ja se kun ääntä lähti vielä. Seuraavaksi oli vuorossa Matthau Mikojan, ei oo oikei musiikki ikinä iskeny, mutta kyllä se silti hyvä keikka oli. Sitten oli vuorossa Suicide Love Boat, mahti keikka jälleen, uusi kitaristi oli hyvä, vähän "ujolta" vaikutti vielä, mutta ehkä sitten kun on muutama keikka takana, niin on jo erilaine meininki. Mikolle kiitokset kaikista keikoista, ikävä tulee. SLB:n jälkeen tulikin Uniklubi, arvakkaa mikä fiilis sen aikana oli? meinasin nukahtaa, väsytti hieman. Mitä vittua? kyllä sit taas piristi ja Kukan aikana oli pakko tehdä perinteiset "biisinraiskaukset" ja "valssata", jostain tuli mieleen vuoden takaset Hämyvestarit ja Uniklubin keikka. Kun Uniklubi lopetti, nii oli taas pieni rouding time (se on englantia ja tarkoittaa työaikaan, näin Juhoa lainatakseni ja muistin palauttaa kans) seuraavaksi lavalle kipusi T.A.P, meininki oli taas sellasta, että fanfictionin tuhoomat aivot vähän raksutti taas, mahto Sepillä olla hauskaa, jos huomas, kun vaihdettin Sösen kans vähän paikkaa yhtäkkiä.. Viimisenä oliki sitte Flinch, siltä katottii vaan 2 biisiä ja lähettii veke..

Vähän oli kyllä orpo olo kun oltii ulkona, mutta jos se sit perjantaina korjaantuis, jos päästää Hämeenkyröö yllättäen kattoon T.A.P:ta (:

Jahka pääsee koulusta kotii, ni tietokone päälle, For your entertainment levy koneesee sisää, kopioi ja sitte replaylle, huamena voi sit kattoo last.fm:stä, että montako kertaa levy tuli kuunneltua..

johan oli Hellsingin reissu

Keskiviikko aamu ja vielä väsyttää.

Perjantaina tosiaan otin suunnaksi Helsingin jonne saavuin vähän yli kahdeksan illalla. Sisko tuli Kamppiin vastaan, kämpälle oli pakko mennä ratikalla, koska laukku paino samanverran, kuin olisin mennyt viikoksi asumaan sinne. Perille päästyämme alettiin kohta kattomaan Kadonneiden lasten kaupunkia, jota ryhmänohjaajani oli suositellut minulle, koska tykkään Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten sarja-leffasta. Puolen välin jälkeen päätettiin lopettaa kattominen, kun oli niin omituinen leffa eikä oikein ymmärretty sitä. Aloin taas kerran epäilemään ryhmänohjaajan elokuva-makua. Vaihdettiin elokuva sitten Peter Paniin, 2003 vuonna tehtyyn versioon.

Lauantaina olikin vuorossa vähän ostoksilla käyntiä, löysin aiemmin netistä kattelemani paidan ja sitten tuli ostettua tosi lämmin huppari. 
Illalla tuli taas katottua elokuva, tällä kertaa vuorossa oli Inception, tykkäsin, oli tosi hyvä elokuva. Vaikkakin yhdessä kohdassa vähän teki huonoa, kiitos jonkunnäkösen klaustrofobiani.

Sunnuntaina olin pari-kolme tuntia kissojen kans, kun isosisko oli asioilla. Toisella (ainoa tyttö-kissa) oli vähän hätä aluksi ja olisi kovasti halunnut ulos, mutta kyllä kolmen vartin päästä sitten rauhoittui sen verran, että meni päikkäreille. Itse katselin Yle Areenasta kaksi ekaa jaksoa Kakolaa, ei mikään erityisen hyvä ohjelma, ja vähän matkaa Muumeja jaksoa nimeltä Muumipappa kaipaa vaihtelua. Sitten rupesi ramasemaan niin paljon, että menin sohvalle lukemaan Stieg Larssonin Tyttö joka leikki tulella -kirjaa pari sivua ja nukuin pienet päikkärit. 
Illalla katsottiin vielä Kung fu panda -elokuva, yksi parhaista lasten elokuvista mitä olen nähnyt.

Maanantaina Söse tuli Helsinkiin ja menin Kamppiin vastaan, sieltä sitte takas kämpille vartoon ruokaa ja vähän ennen viittä lähdettiin käppäilemään Oopperalle josta mentiin ratikalla Pasilaan. Sieltä sitten lähdettiin seikkailemaan kohti Hartwall Areenaa ja Taste of chaos-tapahtumaa. Vaikeita kun ollaan, niin ei voitu kävellä reilua pariasataa metriä että olisi päästy sillan kautta ratapihan yli vaan oli pakko mennä jonku minikokoisen mettän läpi kulkevaa polkua pitkin ja kävellä ratapihan läpi, kello oli jo sen verran, että ovet aukeaisivat ihan kohta, niin piti vähän juosta, mutta sekin loppu heti alkuunsa, kömpelyyteni takia, oli pakko kompastua johonkin koivun pätkään ja lentää kontalleen kivien päälle, polvi auki, mutta matka jatkui. Porukkaa näytti olevan aika paljon jo paikalla, mutta onnistuttiin kuitenkin pääsemään tokaan riviin ja lavalta katsottuna vasempaan reunaan, oli kyllä hyvä paikka, mutta edessä sattui olemaan kivan pitkiä tyyppejä, niin vähän sai vaihdella paikkaa siinä pienellä alueella mikä oli tilana, jotta näki jotain.. 
Halestrom alotti shown, oli kyllä ihan hyvää musiikkia, vois kuunnella toistekkin. Siellä rupesi lopussa lentelemään plekuja, sanoin Söselle sitten ihan vitsillä, että:"olis lentäny huppuun" (huppari kun oli vielä päällä) ja kun katsoin sitten huppua, niin plekuhan se siinä olkapäällä oli.. 
Seuraavaksi vuorossa oli Buckcherry joka oli myös hyvää musiikkia, jota voisi kuunnella toistekkin.
Sitten tuli se mitä oli menty katsomaankin: PAPA ROACH, kyllä oli hyvä keikka ja vaikkei ole tullut biisejä paljoa kuunneltua ja osasin sanat ehkä kolmesta kappaleesta, niin kyllä kannatti lähteä katsomaan. Keikan aikana kuvasin uutta biisiä videolla, mutta niska oli niin kipee jo kaikesta siitä kurottelusta, että oli pakko lopettaa kesken.. Söse kuvasi toista biisiä, mutta puolen välin jälkeen järkkäri sitten näytti, että lopeta kuvaaminen. Mikä kummastutti, koska eturivissä olevat saivat kuvata ihan rauhassa videoitaan eikä heille sanottu mitään. Siinä sitten todettiin vaan, että ei ole oikeutta maailmassa ja aina ei mene nallekarkit tasan.
Viimeisenä vuorossa oli Disturbed, jolla oli älyttömän hieno tausta alussa, tuli kuvattua videolle vaikkakin ei ihan alusta asti, mutta kuitenkin ja lataan sen youtubeen jahka saan sen siirrettyä kamerasta omalle koneelle. Disturbedin musiikki oli sellasta, joka ei meikäläiseen uponnut.


Lähdettiin sitten kolmannen Disturbedin biisin jälkeen pois, kävelemään kohti ratikkapysäkkiä (tällä kertaa käyttäen siltaa). Tuli vielä ratikassa istuttaessa vähän tsekkailtua että missä se jäähalli on minne ens maanantaina mennään kattomaan Avenged Sevenfoldia. 
Hieman väsyneinä saavuttiin sitten taas kämpälle, jossa sisko oli alkamassa(miten toi kuuluu oikein taivutaa? : D) katsomaan The sorcerer's Apprentice -leffaa.. kerettiin sitä reilu tunti kattomaan ja oli nii hyvä, että vähän harmitti kun jäi kesken, jos vaan löytää sen jostain, ni vois kotona sen sitten kattoo kans joskus..

Puoli yhden aikaan lähettiin käppäilemään kohti Kamppia, linkka lähti 01.00, rupesin melkein heti nukkumaan, heräsin kyllä 10 vaille 3, mutta torkuin vielä jonkin aikaa, koska linkka oli vasta 4:15 täällä Huitsinv*tussa. Taksilla sitten assalta kotiin, en enää ikinä halua mennä taksilla maksaa nii pirusti, Manu oli kovin onnellisena eteisessä vastassa, pörisi(=kehräsi) jo ennen kun nostin sylii, mutta kun syliin pääsi, nii johan alko puskeminen. Kyllä oli ollu poikaa ikävä.


Eilen jaksoin kuitenkin nousta 7:10 ylös (taka-ajatuksena, että jos jaksan mennä kouluun, ehkä äitee lainaa tänää mulle autoo, että päästään Sösen kans Tampereen Klubille kattoon Kille Kuuleria) äitee kyllä vähän yllätty ku nousin niinki pirteenä.. Kyllähän sitä jakso koulussa sitte olla vaikka ruokailun jälkee rupeski ramasee..


Auto saadaan nyt sit lainaan ja ei muuta kun illemmalla sitten kohti Tamperetta, Klubia ja Kille Kuulerin keikkaa (: