perjantai 9. joulukuuta 2011

lahjakas kun olen, niin..


En ehtiny edes kattoa tota levyä ennen ku rikoin sen, voin kertoa, että muutama valittu sana pääsi suusta.. Noh pistin sitten uuden tilaukseen samalla kun Gleen 2 tuotantokaudenkin.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Mitä oon tehny, että oon ansainnu näin huonon tuurin??

Jälleen yks merkintä lisää mun mokien listaan.
Tällä kertaa tunaroin leipoessa;
tein mustikkapiirakkaa, joka kuuluu laittaa sellaselle irtopohjavuoalle. Pohjalle leivinpaperi ja reunat voidellaan. Leikkasin sitten sen pohjan kokosen palan leivinpaperia, mutta sitä olis ilmeisesti tarvinnu olla sen verran, että kunnolla yltää reunoillekkin. Piirakka uuniin ja siellä jonkun aikaa oltuaan, äitee tuli sanomaan, että se piirakka vuotaa uunin pohjalle jotain ja tulee pieni käryn haju.. No ei tää muuten olis ihan niin kovin iso accidentti, mutta kun ei toi uuni oo meillä ollu edes paria kuukautta, että se on ihan upouusi ja vielä aika kallis, kun kiertoilmauuni.. ä:"siellä se sitten käryää maailman tappiin asti. Sinne meni tonnin uuni."
Niin että hyvä minä, kyllä minä sitten osaan.




tiistai 6. joulukuuta 2011

Yksi pieni, pieni, pieni pyyntö vain..

.. Windows Media Player soitti hetki sitten Adelen Rolling in the deep kappaleen ja tuli mieleeni toive/ajatus, että voi juku jos joskus kuulis kyseisen kappaleen Laten tai Kurvisen esittämänä..

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Joulufiilis kateissa..

Oon yleensä kovin jouluhenkisiä ihmisiä, tykkään siitä tunnelmasta ja rauhasta mitä se tuo tullessaan, en niinkään siitä uskontopuolesta.
Tänä vuonna ei kuitenkaan oo näkyny hiukkaakaan lunta täällä korvessa ja mm. sen takia on joulutunnelma häviksissä. Siispä yritän saada sitä aikaan uudella blogin ulkoasulla.
Te jotka ette välitä joulusta, niin vältelkää tätä sen aikaa..

turhan rauhaton viikonloppu lopuillaan..

Perjantaina oli joulunavaus, joka oli tylsääkin tylsempi ja surkeaakin surkeampi, ei sieltä mitään joulufiilistä tullut, mutta tulipahan katsastettua Huittisten toinen liikenneympyrä ja käytyä Helmessä kaakaolla ja syömässä Piilopaikka niminen herkku (lätty, mansikkahilloa, vaniljajäätelöpallo ja tomusokeria) ei mulla muuta kuin, että *omnomnom*..
Lauantaina sitten tuli todettua tien liukkaus ei-niin-mukavalla-tavalla, mutta onneksi selvisin siitä yhdellä pienellä mustelmalla ja säikähdyksellä.. Autostakin meni vain muovi, kun vauhti oli niin pieni ojaan päätyessä ja oja itsessään oli vain pehmeetä muta/savea..

Apua tuli heti ja äitikin tuli paikalle, kun yksi auttamaan tulleista lähti hakemaan.. Viime yönä ei sitten tullutkaan uni kovin helposti, kun alkoi rentoutua ja sitten tuli pientä selkäsärkyä+ahdistus/tunne ettei henki kulje kunnolla. Puoli tuntia C.S.I. Miamia, telkkarin kajarin kohinaa sekä siskolle viestittelyä ja soittoa, 1 50mg voltaren särkylääke, omaan sänkyyn takaisin, niin tuli se uni lopulta..
Tänään on välillä tullut hetkittäisiä niska- ja selkäsärkyjä, mutta ovat loppuneet itsestään hetken päästä..
Alku ehtoosta nukuin sohvalla noin puolentoista tunnin päikkärit, niin nyt sitten jaksaa taas valvoa jonkin verran..
Jotta ei tulisi tulevaisuudessa pelkotiloja auton rattiin istuessa, niin pitää heti päästä ajamaan, kun auto tulee korjauksesta.
Hieman kyllä pelotti kuitenkin tänään autoon istua vaikka takapenkille pääsinkin.
Kuten jo kesällä kaverin kanssa kaikista tällaisista vahingoista puhuttiin, niin silloin mieleeni jäi lause, jonka tämä kaveri sanoi:"niin kauan kaikki on hyvin, kun menee vain metallia/muovia, koska sitä saa aina uutta."

Tästä sitten neuvon kokemuksen syvällä rintaäänellä muita autoilijoita, että:"OLKAA VAROIVAISIA VARSINKIN KUN LIUKASTA, NÄITÄ SATTUU JOKAISELLE, OLI SITTEN KUINKA 'HYVÄ KUSKI' TAHANSA!"
Tänään tuli vielä äiteen kanssa arveltua, että ei kahta ilman kolmatta, että seuraavalla kerralla menee varmaan auton kylki paskaksi. Ja onnea on ollut kun näitä on sattunut, kun olen ollut yksin autossa, ettei ole ollut ketään kyydissä.

perjantai 25. marraskuuta 2011

Broken Promised Land..

.. ja mitä näitä ny o?
Eilen käytiin taas Sösen kans Tampereella, pääpointtina Private Line@Jack The Rooster. Lähettiin kotoo kuitenkin sen verran aikasin, että ehdittiin Anttilaan, koska meikäläisen piti ostaa sieltä säärystimiä varten lankaa. Ajoin auton (jälleen kerran) Frenckelin aukiolle, sieltä käppäiltiin Anttilaan ja vastoin odotuksia, ensin tokaan kerrokseen hakemaan ne langat. Mukaan tarttui 2 kerää mustaa Crystalia ja 2 kerää Rose Mohair Lux:ia yks (1) musta ja yks (1) valkoinen kerä. 2 kerroksen kassat ei toiminu, niin suunnaattiin takas ekaan kerrokseen ja musiikki/leffa-osastolle. Sieltä tuli ostettua Glee:n 1. tuotantokausi ja Saiturin joulu. Sitten oli pakko mennä maksamaan ennen, kun tulee muutakin mukaan.
Anttilasta lähdettyämme, jätettiin ostokset autoon ja käveltiin Roosterin edestä kohti Tammelaa ja Subwaytä (te jotka siellä olette käyneet tai asutte, niin mietitte, että miksei kumpikaan niistä kahdesta lähemmästä kelvannu, niin teille vastauksena: NO MUTTA KUN TAMMELA!). Subwaystä suunnattiin sitten rautiksen Siwan kautta Coffee Houseen, josta ostin kaakaon mukaan (ne mukit on pienentyny, kun siellä myydään nykysin tazza kaakaoo). Jotta ehdein juomaan kaakaoni ennen kuin mentiin Roosteriin sisälle, niin kierrettiin keskustorin kautta ja jätettiin laukut samalla autoon.
Ja sitten ei muuta kun Roosteriin. Liput oli 7€ (sis. narikka). Henkkareita ei ehditty kysyä, kun jo näytin niitä. Takki ja huivi narikkaan, perinteisesti ekana vessaan ja sitten hakemaan istumapaikkaa salin puolelta. Paikat löyty miksauspöydän edestä, siinä hetken istuttuamme hain meille limsat ja sitten vaan ooteltiin, että Praikat tulis lavalle. Odotellessa tuli heitettyä taas ah-niin-hyvää- juttua ja naurettua melkei vedet silmissä.
Kellon ollessa jotakin puoli kahdentoista ja kahdentoista välillä, se odotettu hetki koitti. Muutama uusi biisi heti alkuun ja sitten alkoi vanhoja biisejä sadella, tuli (tekstin otsikkonakin oleva) Broken promised land, 1-800 out of nowhere, Gods of rewind jne. Sösen ipodilla tuli jokunen video kuvattua ja jahka hää saa ne ladattua, niin linkitän ne tänne.
Keikka loppui (kuten yleensä) liian pian ja sitten koitti kotiin lähdön aika. Tuli taas jammailtua ihan hyvin biisien mukana, kun soi Adam Lambertin If I Had You, niin tuli väläytettyä, että:"joku tietää, että me kuunnellaan tätä, kun on samanlaista sumua mitä siinä musavideossa."
Kotiin tulin siinä kahden aikaan yöllä, herätysaikaa kun vaihdoin kännykässä, niin ilmoituksessa luki, että:"herätykseen aikaa 4 tuntia 9 minuuttia.", että jippiaijei ja hilpee meininki.

Aamulla se kello sitten pärähti soimaan 6:50, vakio torkun painallus, kello soi uudelleen 7:00, painoin lopeta, mutta menin kuitenkin kalenteriin laittamaan vielä yhden torkun ja lopulta nousin ylös joskus vartin yli 7. Perus aamutoimenpiteet ja koululle tulin 8:08, kysyn vaan, että MIKSI? oisin voinu hyvin herätä ekan kerran vasta puol kasi, ni olisin vielä hyvin ehtiny.. Opettaja oli laittanu sähköpostia, että tulee vasta noin puoli kymmenen, tehkää muutama tehtävä. Nyt kello lähentelee kymmentä ja olo helpotttuu koko ajan, kun tietää, että ei enää kun muutama tunti ja pääsen kotio nukkumaan. Jos tarkkoja ollaan, niin koulua olis tältä päivältä jäljellä 2,5h. EI paha.

Ajattelin, että jos laittaisin Gleen tai Saiturin joulun pyörimään, mutta en taida viittiä, kun varmaan ekan 5 minuutin jälkeen jo nukahdan..

Tällasta tällä kertaa ja kuullaan taas. Loppuun vielä entiedäkoskaotettu kuva Private Line:sta
tykkään tosta kuvan ympäristöstä jotenki (:

Private Line-Prozac Nation@Jack The Rooster
Private Line- 1-800-Out of nowhere@Jack The Rooster
Private Line-Gods of rewind@Jack The Rooster
Private Line-Down came the rain@Jack The Rooster